EloMEntor jatkaa pohdiskeluaan kiusaamisen ympärillä. Kuinka jaksaa pitää yllä kiinnostusta yli-innokkaista tai hiljaisina leikkivistä lapsukaisista saatikka välttelevistä teineistä, kun itsellä on keinot ja voimavarat vähissä? Tai mitä tehdä haasteiden edessä, kun kaikki tuntuu kaatuvan päälle? Kuinka yleensä perheissä jaksetaan kohdata jälkikasvu arjen pyörityksessä?
Vanhemmuus arjen pyörityksessä
Monella aikuisella arki, työ, harrastukset, ihmissuhteet, huolet ja kiireet voivat viedä kaiken huomion ja resurssit. Silloin elämä voi tuntua yhdeltä liisteriltä: pitää jaksaa nousta aamuisin, tehdä tehokas työpäivä, hoitaa kotia ja huoltaa kaikkien harrastukset ja aikataulut sekä keretä vielä nukkua kunnolliset, palauttavat yöunet. Ja harmitus siitä, ettei taaskaan jaksanut itse harrastaa, kasvaa. Lapset seuraavat tätä sivusta ja eivät halua omilla asioillaan huolestuttaa lisää vanhempiaan.
Toiset taas eivät edes huomaa, että elämä on mennyt yhdeksi suorittamisen kehäksi, jossa ei ole varaa hukata aikaa pysähtymiseen ja kohtaamiseen. Elämä täyttyy kaikella ulkoisella kuorrutuksella ja tehokkaalla toiminnalla, jotka peittävät alleen ”tylsät jutut” ja ”muka-vaikeudet”. Lapset ja nuoret tuntuvat viettävän hyvää aikaa kavereiden kanssa tai harrastuksissa ja hyvä niin, eiväthän he ole silloin jarruna omalle menolle. Joskus tähän lisänä omat lapset voidaan kohdata pelkän luistelijan, jalkapalloilijan, voimistelijan, jääkiekkoilijan tai viulunsoittajan rooleista.
Nuori ei tule nähdyksi
Edelliset ovat kärjistettyjä esimerkkejä erilaisista perhetilanteiden haasteista ja mahdollisista juurisyistä, jolloin nuori ei tule nähdyksi. Itse muistan ajoittain sen, kuinka ylpeä ja innostunut olin omasta jälkikasvustani, että kommentoin asioita heille ”valmentajan suulla” heitä itseään kohtaamatta. Toisena aikana taas oma jaksamiseni oli niin kortilla, että oli ihanaa, kun puoliso jaksoi hoitaa lastemme iltapalat ja muut iltarutiinit. Tuolloin en jaksanut kohdata lastemme energisyyttä. Onneksi elämään mahtuu kaikkea tuolta väliltä sisältäen myös rauhallisen pysähtymisen ja kunnioittavan kuuntelun niin lapsen, puolison tai läheisten asioista.
Se, että havahdumme välillä tarkastelemaan omaa käyttäytymistämme rehellisesti peiliin katsoen ja miettien, voinko tehdä elämässäni jotain toisin, on tärkeää. Joskus viisas kehomme pysäyttää meidät tähän. Silloin on hyvä ajatella armollisesti itseä kohtaan; emme ole täydellisiä vanhempia ja sitä ei meidän tarvitsekaan olla. Tärkeintä on pystyä kohtaamaan ne rakkaat ihmiset kotona läsnäolevasti ja kunnioittavasti arjen humun keskellä. Jos tämä ei onnistu, on hyvä muuttaa jotakin elämässä.
Vanhempi, älä jää yksin
On tärkeää hakea apua heti haasteiden ilmaantuessa, sillä kaiken takana on sinun oma jaksamisesi ja hyvinvointisi. Vanhempana itsestään on huolehdittava kaksinverroin enemmän, sillä aina olisi jaksettava pysähtyä lapsen ja nuoren eteen kuulemaan ja näkemään hänet. Oma väsähtäminen ei ole väärin ja hävettävää, se on elämää.
Varhainen puuttuminen niin omissa haasteissa kuin kiusaamisessa on tärkeää
Ainoastaan varhaisen puuttumisen keinoin, niin vanhempien henkilökohtaisissa haasteissa kuin nuorten pahoinvoinnissa, voidaan ennaltaehkäistä tilanteiden suureneminen hallitsemattomiksi monstereiksi ja vuosikausia kestäviksi painajaisiksi. Alkutilanteessa avunhakeminen on siis ensiarvoisen tärkeää!
Jokaisessa tilanteessa, jossa joko oma, puolison tai lapsen käyttäytyminen alkaa askarruttaa, kannattaa hakea apua! Jokaisesta tilanteesta pitää voida puhua, sillä kukaan ei ole täydellinen, kukaan ei ole syytön tai syyllinen! On vain tapoja toimia ja niitä voidaan aina muuttaa.
Etsi itsellesi sopivin paikka puhumiseen
Oman työterveyshuollon osaavien tiimiläisten tukea kannattaa hyödyntää oman jaksamisen haasteissa, olitpa sitten väsynyt kotona olevaan tilanteeseen tai työpaineisiin tai nuoresi tilanne saa sinut huolesta sairaaksi. Henkilökohtainen elämäsi on aina perusta hyvälle työssäjaksamiselle. Muista, että hyvä työssä jaksamisesi sekä oman kokonaishyvinvointisi ylläpysyminen on myös lastesi hyvinvoinnin kannalta tärkeää.
Työterveyden puuttuessa on mahdollisuus mennä kunnalliselle puolelle terveysasemalle hakemaan apua. Tämä on nykyaikana haasteellista ja seuraankin surullisena julkisen puolen tilannetta, jossa resursseja on liian vähän toteuttamaan ihan perusasioita, kuten ihmisten kohtaamista. Tapaamisajat ovat lyhyitä, kirjaamista on paljon ja henkilöstöpula on valtava. Yksityisen puolen palveluita kaivataan rinnalle nopeuttamaan ja tehostamaan toimintaa!
Asioiden rehellinen jakaminen toiselle auttaa ja puolittaa omaa taakkaa
Nykyaikana ei ole kovinkaan poikkeavaa käydä terapiassa tai kehittää itseään muutoin ihmisenä ja vanhempana. Samoin omien asioiden jakaminen toisille auttaa ja puolittaa omaa taakkaa vertaistuen avulla. Samoin kunnioittavan kohtaamisen opettelua voi tehdä iästä riippumatta. Se vaatii vain pysähtymisen toisen äärelle: pysähtymistä kuulemaan aidosti kiinnostuneena sitä mitä toisella on kerrottavana.
Matalan kynnyksen jakaminen kiusaamisasioissa ja muissa nuorten huolissa onnistuu hyvin erilaisissa vanhempien yhteisöissä. Taustatavoitteena ryhmissä on hyvä olla esimerkillisyys kunnioittavasta kohtaamisesta vanhempien kesken.
Me vanhempina luomme esimerkillisen kunnioittavan kohtaamisen ilmapiirin
Saadessaan jakaa elämänsä haasteita toisilleen sallivassa ilmapiirissä aikuiset saavat tukea toisistaan nuortensa kohtaamiseen ja se mahdollistaa yhteisten sääntöjen luomisen yhteisönsä nuorten hyväksi. Samalla he saavat myös vertaistukea toisten perheiden ja vanhempien tarinoista ja vinkkejä tavoista arjessa jaksamiseen ja mahdollisen, ulkopuolisen avun löytymiseen.
Ulkopuolista apua on tarjolla vaihtelevin resurssein sekä yksityisen kuin julkisen puolen perheneuvoloiden ryhmä- ja yksilötapaamisista että Kelan tukemista terapiajaksoista alkaen. Lisäksi MLL (Mannerheimin lastensuojeluliitto), Kamalat äidit ja Aseman lapset sekä muut nuoria ja vanhempia tukevat tahot, kuten auttavat puhelimet ja somen vertaistukiryhmät, ovat oiva lisä akuutissa vaiheessa.
Aina voi muuttaa omia ajattelumallejaan, tapojaan ja omaa elämäänsä
Omakohtainen kokemukseni haasteiden kohtaamisessa on, että hyväksymällä tilanteen ja hakemalla apua, saa sen lopulta käännetyksi arvokkaaksi opiksi itselle ja koko lähipiirille. Kertominen avoimesti tilanteesta lähipiirissä auttaa myös arkea, mutta kaikilla tämä ei syystä tai toisesta ole aina mahdollista. Silloin pitää keksiä toisia tapoja toimia.
Havahdu, jos olet uupunut, elämäsi on yhtä oravanpyörää, toisen kohtaaminen ei sinulta enää entiseen tapaan onnistu tai jos tiedostat nuoresi alkavan pahoinvoinnin. Silloin on syytä aloittaa toimenpiteet kohti muutosta. Usein muutos voi aluksi tuntua mahdottomalta, mutta luota siihen, että lopulta asioihin voidaan aina jollakin tavoilla vaikuttaa.
Siksi vanhempi, älä jää yksin, sillä jakamalla huolet puolittuvat. Avoimesti asioista puhumalla luomme yhteisöömme sallivaa ilmapiiriä, jonka kautta voimme puuttua myös kiusaamistilanteisiin entistä aikaisemmin. Näissä asioissa voi myös EloMEntor auttaa kuulemalla, ohjaamalla ja Sinut kokonaisvaltaisesti kohtaamalla www.elomentor.fi/palvelut
Lohdullisin ja kannustavin terveisin,
Anne 💛EloMEntorisi
EloMEntor 