EloMEntorin Elon ihmettelyä – Yhdessä kiusaamista vastaan – kunnioittavan kohtaamisen puolesta

EloMEntorina ihmettelen elämän asioita välillä pinnalta ja välillä syvemmältä, välillä huumorilla ja välillä vakavammin. Nyt olen vakavamman asian äärellä; kiusaamisen moninaisen vyyhdin ympärillä. Tämä on ensimmäinen kirjoitus aiheesta, mutta ei viimeinen. Näitä on luvassa lisää.

Julkisuudessa on tänä syksynä ollut paljon esillä nuorison ja lasten pahoinvointi kiusaamisen takia. Ylen MOT -ohjelma taannoin käsitteli lähiasuinalueeni tilannetta, jossa kiusaaminen on paisunut monivuotiseksi, kokonaisia perheitä sabotoivaksi kierteeksi.

Tästä havahtuneina alueen aikuiset alkoivat miettiä mitä asialle voisi tehdä. Niinpä sunnuntai 22.10. tulee olemaan päivä, jolloin Yhdessä kiusaamista vastaan – kunnioittavan kohtaamisen puolesta -tapahtuma valtaa Paloheinä-Pakila -alueen. Tapahtuma on paikallinen hyväntekeväisyysele, jossa alueen aikuiset ja toimijat yhdistävät voimansa ja osoittavat nuorille, että he välittävät.

Teeman keskiössä on kuulluksi ja nähdyksi tuleminen niin kiusattuna kuin kiusaajana, sillä molemmat tarvitsevat apua ja tukea. Huolehtimalla molemmista osapuolista voidaan vaikuttaa parhaiten kiusaamisen purkamiseen, nopeaan puuttumiseen ja sen ilmenemisen ennaltaehkäisyyn. EloMEntor haluaa alueen vanhempien, toimijoiden ja esiintyjien kanssa olla mukana vaikuttamassa tähän.

Avoimen ja positiivisen ilmapiirin luominen

Me aikuiset olemme sitä mieltä, että kiusaaminen ei ole hyväksyttävää toimintaa vaan kunnioittava kohtaaminen on esimerkillistä. Yhdessä me luomme positiivisen ilmapiirin, jossa on sallittua kertoa tunteistaan ja kokemuksistaan avoimesti.

Tavoitteena on, että me aikuiset olemme hereillä ja muistamme kysyä jälkikasvultamme usein: ”Mitä kuuluu?” ”Onko joku asia ollut mälsää tänään?” ”Mikä on ollut hauskaa ja mikä ei ole ollut niin hauskaa tänä päivänä?” Se on keskustelun avaus ja opettaa pikku hiljaa lapsia ja nuoria itsekin kertomaan tapahtumista.

Suoria kysymyksiä voi esittää.

Se, että me aikuiset jaksamme kysyä, vaikka emme aina saisi vastausta, on tärkeää positiivisen ilmapiirin luomisessa. On merkityksellistä, että ilmaisemme lapsille ja nuorille, että aina voi kertoa kaikista asioista, olivatpa ne millaisia tahansa. Ilmapiirin luominen siihen, että kertominen on aina parempi kuin kertomatta jättäminen. Tämä pitää yllä siementä siitä, että myös kiusaamisesta kertomiseen olisi mahdollisimman pieni kynnys.

Kertominen itselle tapahtuneista asioista on etenkin kiusatulle tärkeää, mutta myös kiusaajalle, joka alussa ei ehkä ymmärrä tilanteen vakavuutta. Alun jälkeen kiusaajalle voi tulla tunne, että tämä ei ole oikein, mutta ei löydä ulospääsykeinoa kiusaamistilanteesta kaveriporukan edessä kasvojaan menettämättä. Silloin se, että kiusaaja voi kertoa avoimesti, hyväksyvässä ilmapiirissä myös siitä, että on toiminut tyhmästi, käyttäytynyt huonosti ja aiheuttanut toiselle kärsimystä, helpottaa irrottautumaan kiusaamiskierteestä.

Avoimuus, puhuminen ja kuuleminen ovat tärkeitä.

Aikuisen avoimuus omasta elämästä opettaa lapsiakin jakamaan omaansa. Kun kuulee, ettei elämässä kaikki mene aina putkeen ja kuitenkin siitä voi selvitä eteenpäin, antaa toivoa. Lapset ja nuoret saavat viestin, että aina ei voi olla hyväntuulinen ja vahva, vaan voi olla myös apua tarvitseva ja heikko. He oppivat, että asioista kannattaa aina puhua avoimesti, myös sellaisista asioista, joissa on mokannut tai ne tuntuvat itsestä virheiltä.

Samalla tämä kaikki kasvattaa empatiaa, toisen asemaan asettumista. Avoimuus puhua omista asioista ja toisaalta kuulla toisen tuntemuksista hyväksyvästi ja läsnäolevana, luo myös positiivista energiaa ympärilleen. Se taas antaa tilaa tunteiden ilmaisemiselle.

Puutu, pysähdy ja kuule

Aina kannattaa toimia epäkohtia vastaan ja aikuisena puuttua tilanteeseen, joka on epäreilu. Auttamisen tasoja on monia ja mitä varhaisemmin puutumme kiusaamiseen, sen parempi se on. Aina on aikaa pieneen pysähtymiseen!

Pieni pysähtymien on hyvä huomata nykypäivänä, jossa kiire on useimmilla jokapäiväistä. Jos emme arjessa ehdi pysähtyä heti nuoremme äärelle, niin ei hätää, voimme silti huomata hänet siinä hetkessä pikaisemmin. Tätä korostaa myös Johanna Luttinen Sankaritaidoista, joka myös on mukana yhtenä tapahtuman aikaansaajana.

Kiire ei ole esteenä kohtaamiselle.

Kun emme ehdi jäädä kuuntelemaan lasta tai nuorta kiireemme keskellä, mielestäni on tärkeää kuitenkin kysyä aina aihe tai asia, mistä hänellä on kerrottavaa. Sovitaan myös ajankohta samalle päivälle, jolloin on paremmin aikaa pysähtyä asian äärelle: ”Puhutaan tästä asiasta illalla ennen nukkumaanmenoa, sillä tämä kuulostaa tärkeältä. Silloin meillä on paremmin aikaa ja rauhaa!” Tämä varmistaa sen, että aiheeseen palataan kiireettömästi ja läsnäolevasti myöhemmin. Lisäksi se antaa kertojalle tunteen, että hänestä välitetään arjen pyörityksen keskellä.

Kohtaamispaikassa harjoitellaan kuulemista ja kertomista

Sillä on merkitystä, millaiset vuorovaikutustaidot lapsillamme tai meillä itsellämme on. Tärkeintä niissä on se, kuinka kohtaamme toisen ihmisen. Sellaisenkin, jonka kanssa emme ole samaa mieltä kaikista asioista tai joka on erilainen kuin me.

Olen tapahtumassa auttamassa ihmisiä, niin nuoria kuin heidän vanhempiaan, saamaan välineitä toistensa kohtaamiseen. Se, että opimme jo lapsesta asti kertomaan avoimesti asioista lähipiirille kotona tai koulussa turvalliselle aikuiselle, voi auttaa ennaltaehkäisemään tilanteiden laajenemista.

Koskaan ei ole liian myöhäistä oppia parempia vuorovaikutustaitoja!

Kohtaamispaikassa opettelemme istumaan konkreettisesti kertojan tuolilla ja kuulijan tuolilla. Saamme pienessä hetkessä lyhyen ohjeen avulla luotua kohtaamisen, jota voi heti soveltaa käytäntöön. Tärkeintä on kunnioitus ja hyväksyntä toista kohtaan ja läsnäolon rauha.

Kuuntelemisen ja varsinkin kuulemisen opettelu on tärkeä taito, jossa me kaikki voimme oppia olemaan parempia. Läsnäoleva kuuntelu tarkoittaa toisen kuulemista rauhassa, keskittyneesti ja keskeyttämättä. Kuullaan kaikki se, mitä toisella on huolena. Kertojaa kannustetaan hiljaisuudella, häntä katsotaan hyväksyvästi silmiin ja ollaan siinä hetkessä häntä varten. Näin hän kokee itsensä sekä kuulluksi että nähdyksi parhaiten.

Aikuisten oma esimerkki

”Aikuiset välittävät” on tärkeä viesti lapsille ja nuorille. Se luo ilmapiirin, jossa kaikki tulevat kuulluksi ja nähdyksi. Tähän tarvitsemme yhteisen tahtotilan ja pysähtymisen. Me aikuiset yhdistämme voimamme ja autamme yhteisönä jälkikasvuamme. Tässäkään ketään ei jätetä yksin, vaan olemme yhdessä esimerkkeinä!

Erilaiset vanhempien viestikanavat, joiden säännöissä korostetaan kunnioittavaa ja arvostavaa toisen kohtaamista, ovat harvassa. Toinen asioiden puheeksi ottamisen paikka on konkreettinen kohtaaminen päiväkotien ja koulujen tapahtumissa ja vanhempainilloissa, mutta joillekin vanhemmille kynnys osallistua näihin saattaa tuntua syystä tai toisesta liian korkealta. Ehkä syynä voi olla joskus syyttelevän ja valittavan kulttuurin vallitseminen näissä tilaisuuksissa.

Muutetaan puhetapamme yhdessä hyväksyväksi, toista kunnioittavaksi niin somessa kuin kasvokkain.

Näin olemme esimerkkeinä luomassa jälkikasvullemme parempaa ympäristöä elää, kasvaa ja kehittyä sekä antamassa mallia siitä, kuinka kohdataan toinen ihminen kunnioittavasti.

Tule Yhdessä kiusaamista vastaan – kunnioittavan kohtaamisen puolesta -tapahtumaan ja tapaa niin nuoria kuin vanhempia sekä keskustele asiantuntijoiden kanssa nauttien samalla mittavan artistikaartin esityksistä. Sukella kohtaamispaikalla EloMEntorin kunnioittavan kohtaamisen harjoitukseen – kokeile miltä se tuntuu!

Nähdään tapahtumassa!

Kunnioittavan kohtaamisen puolesta,

Anne ❤ EloMEntorisi